”Toisesta äidinkielen kokeesta ollaan kehittämässä yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ajatus tällaisesta yhdestä yleissivistyksen mittarista on houkutteleva, mutta epärealistinen ja irti lukion arkitodellisuudesta.”
(Jouni Välijärvi, KTL, Jyväskylän yliopisto)

http://bit.ly/17DumLG

IMG_0616

”Opetuksen näkökulmasta voidaan puhua oppimispeleistä erityisesti silloin, kun ne jollain tavalla kytketään opetussuunnitelmaan ja ovat pedagogisesti perusteltuja. Oppimispelien etuna voidaan pitää sitä, että ne tukevat monia muitakin oppimisen osa-alueita kuin esimerkiksi oppiaineiden tiedollisten sisältöjen oppimista.”

Lue Marjaana Kankaan blogista oppimispeleistä opetuksessa ja kokemuksia Planeetta Terra -oppimispelin koulutuksesta.

http://www.marjaanakangas.net/?p=1544

Koulu yhteisön keskuksena?

”Vuonna 2030 koulut ovat avoimia oppimis- ja tapahtumiskeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulumuotojen, kirjastojen, liikunta- ja kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja tapahtumakeskuksina koulut pääsevät integroimaan formaalia ja informaalia koulutusta ja oppimista toisiinsa.” (Linturi & Rubin 2011, 28)

Yllä oleva lainaus on yksi Oppimisen tulevaisuus barometrimittariston 36 väitteestä, joihin asiantuntijapanelistit oppimisen, koulutuksen ja kasvatuksen sekä niihin kytkeytyvän julkis-, yritys- ja järjestösektorin sekä kehitysorganisaatioiden (esim. SITRA, VATT) alueilta vastasivat. Panelistit pohtivat em. väitteeseen vastatessaan niin kiinteistöjen käyttöasteita ja tuottavuusvaatimuksia kuin opetussuunnitelman, pedagogiikan ja toimintakulttuurin sekä fyysisten tilojen avoimuuden merkityksiä. Paneelin jäsenet olivat kuitenkin varsin yksimielisiä tulevaisuusteesistä; Koulu avautuu yhteiskuntaan, mutta avautuminen tapahtuu hitaasti. Milloin ja millä tavalla muutos sitten tapahtuu, nostettiin teesiin liittyväksi kehityskysymykseksi (Linturi & Rubin 2011, 29–30).

Tukholman alueella toimii seitsemän Vittra koulua. Koulujen kehittämistoiminta pohjaa EU:n elämänmittaisen oppimisen avainkompetensseihin ja toimintaa läpäisee kolme avainkäsitettä/teemaa: Verkostot, taidot ja kieli. Koulut osallistuvat tutkimushankkeisiin ja tekevät yritysyhteistyötä. Koulujen toiminnan lähtökohtia, pedagogiikan perustaa ja arvoja kuvataan kiinnostavasti verkkosivuilla.

Kaksikielinen (ruotsi-englanti), vuonna 2011 toimintansa aloittanut Vittra Telefonplan näyttäytyy erityisen kiinnostavana muun muassa koulun arkkitehtuurin näkökulmasta. Koulun oppimisympäristö rakentuu viidestä tilasta, jotka on nimetty ”The Cave”, ”The Lab”, ”The Camp Fire”, ”The Watering Hole” ja ”The Showoff”. Tilojen suunnittelun lähtökohdista todetaan: ”We believe that children should have the same environments for development and learning as Googles CEO. A six year olds learning and ideas are just important as the department of development of LEGO.”

Kaikilla Vittra koulujen oppilailla (yhteensä noin 8500 oppilasta) on web-pohjainen henkilökohtainen opintosuunnitelma ja kaikilla perusopetuksen opettajilla on lähitulevaisuudessa käytössään henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet. Koska tietotekniikka on osa lasten arkea, on se myös luontevana osana koulun toimintaa. Suhdetta digitaaliseen oppimiseen ja luovuuteen kuvataan Telefonplanissa: ”Digital tools are must today – which is why you must have access to them during your Day. Mobile phones, computers, e-readers and project forums on the Web will help you work with others at school and outside school: whenever you want to, in fact, because we know you are learning all the time and not just during the school day.”

Mahtaisiko koulun avautuminen olla kuitenkin jo hyvässä vauhdissa?

 

Lähteet:Linturi, H. & Rubin, A. 2011. Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Tutu-julkaisuja 1/2011. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Otavan Opiston Osuuskunta, Demos Helsinki.

Kirjaudu sisään

Voit halutessasi kirjautua palveluun Facebook- tai Google-tunnuksin.
×