ilmiöpohjaisuus

Peruskoulun suuri kysymys -paneelikeskustelu

kuva-tiedekulma

Suomalaisen peruskoulun suuria kysymyksiä ruodittiin Tiedekulma Aleksissa 22.10. järjestetyssä paneelikeskustelussa. Tapahtuma oli osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden Tulevaisuuden oppiminen -tiedeteemaa. Panelisteina toimivat Koulu Kaikkialla -hankkeen johtaja, professori Leena Krokfors, yliopistonlehtori Jari Salminen sekä tohtorikoulutettava ja erityisopettaja Kaisa Vuorinen. Provokaattorina toimi Ylen toimittaja Leena Mattila.

Aktiivista keskustelua käytiin monista koulutusta ja kasvatusta koskevista ajankohtaisista teemoista, mm. digitalisaatiosta, ilmiöpohjaisesta opiskelusta, kouluviihtyvyydestä sekä uudesta opetussuunnitelmasta. Paneelissa todetiin, että digitalisaatio nähdään nyky-yhteiskunnassamme vastauksena kaikkeen ja tämän on saanut aikaan Salmisen mukaan “vauhtisokeuden”. Panelistit jarruttaisivatkin hieman vauhtia ja totesivat, että vaikka digitalisaatio on mahdollisuus, he suhtautuvat tietyllä kriittisyydellä digitalisaation aikaansaamaan ”hehkutukseen” vahvan tutkimusnäytön puuttuessa ja termin ollessa edelleen epämääräinen. Vuorinen kiinnittäisi enemmän huomion oppilaiden hyvinvointiin, omien vahvuuksien löytämiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

Ilmiöpohjaisuudesta käyty keskustelu käsitteli mm. ilmiöpohjaisen oppimisen historiaa sekä ilmiöiden ja oppiaineiden suhdetta toisiinsa. Krokfors ja Salminen totesivat, että oppiainerajoja ylittävistä kokonaisuuksista on eri termeillä puhuttu erittäin pitkään. Onnistuneen ilmiöpohjaisen opetuksen lähtökohtana on Krokforsin mukaan oppiaineiden systematiikka. Tästä näkökulmasta ilmiöpohjaisuus ja oppiaineet eivät ole vastakkaisia asioita. Krokfors totesikin, että ilmiöissäkin tiedonalat tulisi pitää kirkkaana taustalla. Salminen huomautti myös, että ilman kansallisia ilmiöpohjaisen opetuksen standardeja uhkakuvana on, että menetämme käsityksen siitä, mitä kouluissa opiskellaan. Tällöin voidaan alkaa vaatimaan kansallista testausta, joka johtaa usein opiskelun suuntautumisen ainoastaan kokeita varten. Tämä olisi tappio myös ilmiöpohjaiselle oppimiselle.

Yleisö oli erittäin aktiivista. Yleisöstä kysyttiin esimerkiksi sitä, miten uusi opetussuunnitelma saadaan läpi ruohonjuuritasolla. Salminen totesi, että uuden  opetussuunnitelman implementointi on opettajien sitoutumiskysymys. Krokforsin mukaan opetussuunnitelma itsessään ei muuta koulua vaan se tulkinta, joka siitä kouluyhteisössä tehdään. Hän painotti koulukulttuurin ja koulun johtamisen merkitystä uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa. Yhteisön pitäisi ottaa yhteiseksi tehtäväkseen koulukulttuurin muutos. Tässä korostuu pedagoginen ja yhteisöllinen koulun johtaminen.

Keskustelua aiheen tiimoilta käytiin myös Twitterissä hashtageillä #tulevaisuudenoppiminen ja #tiedekulma.

Katso tapahtuman videotallenne täällä.

×